Pääskysiä olkapäilläni

Parhaimmat illat syntyvät yleensä sellaisista spontaaneista ideoista, joita ei olla välttämättä viikkotolkulla suunniteltu. Koko viikonloppu oli oikeastaan tästä todella hyvä esimerkki. 

Eilen istuttiin erään ystävän kanssa täällä kämpillä, muuttolaatikoiden keskellä. Yritettiin herätellä itseämme kahvilla ja päättää otammeko suunnaksi baarin vai laskettelurinteen tähtitaivaineen. Kello vieri ja lopulta keksin kaivaa punaviinin eräästä muuttolaatikon uumenista. Sen mausta tuli mieleen häivähdys lauantaipussin pienistä violeteista hedelmäsimpukoista ja perhosista, nam. Viini tuntui värjäävän huulet ja humala painui nauruksi. Yhtäkkiä eräs kaveripoika tuli facebookissa jutustelemaan ja hetken päästä sitten huomasimme hyppäävämme ystäväni kanssa säkkipimeydestä sen pakun kyytiin. Meillä oli repussa loppu punaviini, ja rutkasti seikkailumieltä. Humala notkutti polvia ja typerät jutut naurattivat. 

Pimeä tie oli kiemuraista, oli paljon jäniksiä ja vielä enemmän tähtiä. Säkkipimeydessä kauhujuttujen keskeltä kuitenkin saimme itsemme vihdoinkin laskettelurinteen päälle. Kaupunki näyttää mäen päältä öisin mahdottoman kauniilta, samoin tähtitaivas. Ilmassa tuoksui ja tuntui jo saapuva syksy. 

Ajelimme ristiinrastiin ja pysähtelimme mukaviin paikkoihin. Oli musiikkia, joka soi niin lujaa, että tunsin auton oven tärisevän reittäni vasten. Kello oli lähemmäs neljä kun menin peiton alle. Kelailin, että tämä taisi olla tämän kesän viimeinen virallinen kesäseikkailu. Yöt kylmenee ja pimenee, syksy kolkuttelee aivan oven takana.

Lisää tällaisia reissuja ! 

ps. Valitettavasti en eilen tajunnut ottaa kameraa mukaan, mutta ajakoon nyt nämä weheartit.com kuvat nyt tunnelmoinnin!