tiistai 26. kesäkuuta 2012

Tytön paras ystävä, vol 2.

Koska lukijoissani on melkoisen paljon hameväkeä ja ensimmäisestä kuukuppi merkinnästäni on aikalailla tasan kaksi vuotta, eiköhän ole taas aika hehkuttaa tuota pientä, mutta varsin loistavaa keksintöä!

"Miksi kukaan haluaisi käyttää kuukautiskuppia? Se kuulostaa niin kamalan hankalalta käyttää, ja on varmasti todella epähygieeninenkin, kun sitä ei heitetä käytön jälkeen roskiin! Ällöttävää, käytän mieluummin siteitä ja tamponeja!" 

Tämä on yksi yleisimmistä negatiivisista reaktioista, joita kuppi ihmisissä aiheuttaa. Pääasiassa tämänkaltainen käsitys kupista johtuu yksinkertaisesti tiedon puutteesta, tai väärästä tiedosta.


Mukavuus
Kuukautiset herättävät monissa naisissa negatiivisia tunteita, useastakin eri syystä. Kuukautiskivut ja PMS-oireet ovat niitä ilmeisimpiä ikäviä asioita, mutta niinkin pienellä seikalla kuin kuukautissuojan valinnalla voi olla paljon vaikutusta kuukautisten aikaiseen mukavuuteen. Muoviset siteet hiostavat ja sekä siteiden että tamponien kanssa saa olla varuillaan, vuotaako suoja tai pitääkö se jälleen vaihtaa. Rentoutuminen kuukautisten aikana voi siis olla hankalaa.

Monet kupin käyttäjistä pystyvät unohtamaan, että heillä on "se aika kuusta". Jos kuukautiset eivät ole kivuliaat, niihin tarvitsee kiinnittää huomiota enää vain kuppia tyhjennettäessä (niukalla vuodolla jopa vain kahdesti vuorokaudessa), muulloin niille ei tarvitse uhrata ajatustakaan. Oikein käytettynä kuppi ei yleensä tunnu lainkaan ja on varma käyttää. Mikäli osaa aavistella, milloin kuukautiset alkavat, kupin voi laittaa valmiiksi paikoilleen jo ennen kuin alushousuihin ilmestyy ensimmäinen tuhru. Vihdoinkin on mahdollisuus saavuttaa se vapaus, jota kertakäyttöisten suojien valmistajat vain lupailevat.


Hygienia ja terveys
Kuppi ei haudo, haise, hiosta, hankaa, ärsytä, kuivata limakalvoja eikä juurikaan tunnu. Kertakäyttöisten siteiden sisältämien kemikaalien mahdollisesti aiheuttamasta allergiastakaan ei tarvitse kupinkäyttäjän kantaa huolta. Lisäksi monet kupin käyttäjät ovat sanoneet, että kuukautiskuppi sai heidän hiivatulehduskierteensä katkeamaan.

Vaikka kuppi ei olekaan kertakäyttöinen, se on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin tamponi, sillä kuppi ei vaikuta emättimen kosteustasapainoon. Lisäksi kupin materiaali (silikoni tai luonnonkumi) ei säännöllisesti puhdistettuna anna kasvualustaa haitallisille bakteereille, siispä TSS:n (Toxic Shock Syndrome) riski on olematon. Ainuttakaan TSS-tapausta ei ole kupin käyttäjien keskuudessa raportoitu koko kupin olemassaoloaikana.

Kuva: http://ahokoivu.sarjakuvablogit.com/2008/12/23/2312/ (Btw. Aivan ihana sarjisblogi, kurkatkaahan!)

Taloudellisuus ja ekologisuus
Kertakäyttöiset kuukautissuojat eivät ole halpoja. Yhden paketin hinta ei välttämättä lohkaise suurta lovea lompakkoon, mutta kun tarkastellaan loppusummaa, totuus paljastuu. Vaikka kuppi voi kertasijoituksena tuntua kalliilta, se maksaa itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Kannattaako maksaa kuukautissuojista elämänsä aikana reilusti yli 2000 euroa, kun reilu 200 euroakin riittäisi? 

On myös syytä muistaa, mitä kertakäyttöisille kuukautissuojille niiden käytön jälkeen tapahtuu. Kertakäyttösiteitä tuodaan Suomen kaatopaikoille arviolta 300 miljoonaa kappaletta vuodessa, tamponit puolestaan päätyvät kielloista huolimatta yleensä viemäriin. Kumpi on mielekkäämpi ajatus – tuottaa elämänsä aikana lähemmäs 10 000 siteen jätevuori, vai vaihtoehtoisesti vain muutaman kupin kokoinen keko? Siteet eivät kaatopaikoilla juurikaan maadu, koska ne sisältävät runsaasti muovia. Tamponeissakin on epäorgaanisia valmistusaineita, joten nekään eivät ole järin ekologisia.

Kymmenen syytä valita kuukautiskuppi
  1. Kuukautiset eivät enää kahlitse ja rajoita elämääsi. Sanoja "mukavuus" ja "kuukautiset" voi vihdoin käyttää samassa lauseessa.
  2. Kupin käyttäjänä nukut yösi kunnolla, etkä vain torku epämukavasti. Lisäksi alastomana nukkuminen on mahdollista mihin aikaan kuusta tahansa.
  3. Ns. mummoalkkareiden käyttö kuukautisten aikana on historiaa, kun et joudu pelkäämään alushousujen sotkeutumista tai huolehtimaan siteen paikallaan pysymisestä. Kuppi ei aseta rajoitteita muillekaan vaatevalinnoillesi.
  4. Yleisissä saunoissa ja suihkutiloissa ollessasi jalkovälistäsi ei roiku paljastavia lankoja tai valu verivanaa reidelle. Lauteetkin pysyvät puhtaina.
  5. Yksi kuppi riittää, sillä se ei lopu kesken, ja voit heittää hyvästit "rankkojen päivien" ja "niukkojen päivien" suojille. Et myöskään joudu enää kantamaan vaihdokkeja mukanasi.
  6. Kylpyhuoneesi pieni roskakori ei täyty ennätysvauhtia eikä ala haista.
  7. Kuppi ei liimaannu hiostavasti persvakoon, kutita, aiheuta ihoärsytystä tai tunnu muutenkaan kurjalta. Kuppi ei myöskään kuivata limakalvoja ja on tamponia hygieenisempi vaihtoehto, joten TSS-riski on olematon.
  8. Suuren vetoisuuden ansiosta et joudu ravaamaan vessassa tunnin välein suojaa vaihtamassa.
  9. Et joudu enää huomioimaan kuukautisia budjetissasi.
  10. Kupin käyttäjänä teet palveluksen ympäristölle – myös sosiaaliselle ympäristöllesi, sillä kuukuppi vähentää menkoista johtuvaa ketutusta.
(Ylläoleva teksti kopioitu kuukuppikunnan nettisivuilta)

 Kiinnostuitko? Vierailehan esimerkiksi täällä. Sivustolta löytyy paljon tietoa ja loistavia vinkkejä.


Kiitos oman uteliaisuuteni, löysin tämän loistavan keksinnön n. 15 kesäisenä. Siitä lähtien olenkin ollut täysin varma yhdestä asiasta; muuhun en enää vaihtaisi! 

Löytyykö lukijoista muita kupittajia? 

Kommenttiboksiin saa vapaasti avautua omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan kuukuppiin liittyen.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Maailma on sun

Juhannus oli..
..järvimaisemaa
..täyteen pakattuja autoja
..kuumuutta
..aurinkoa
..telttailua
..vaahtokarkkien paistoa nuotiolla
..kitaran & huilun soittoa (ja huh, siitä seuranneita kylmiä väreitä!)
..pitkin rantaa raikuvaa laulua
..fiilistelyä
..hyräilyä ja musiikin tahdissa keinumista
..tanssia (unohtamatta tietenkään harakkatanssia!)
..hiekkaa varpaiden välissä
..uimista
..grillailua
..rusketusrajoja
..hymyä ja naurua
..hyvää seuraa
..uusia ihmisiä



Palatessamme järvimaisemista eilen iltapäivällä, päätimme lähteä vielä illalla samalla porukalla ajelemaan lähikuntiin ja tutustumaan kyläbubeihin. 

Olipa kyllä kaikin puolin huippu viikonloppu, näitä lisää! 
Kiitos tyypit!

torstai 21. kesäkuuta 2012

Sinä olet upea

Tiedämme varmasti kaikki ne sellaiset päivät, jolloin peilistä katsoo aivan joku muu kuin sinä ja tuntuu, ettei haluaisi lähteä ollenkaan ihmisten ilmoille. Tukka on kamala, yön aikana naamalle on ilmestynyt pari ällöttävää finniä eikä vaatteetkaan tunnu istuvan päälle. Tämän pitkän listan lisäksi takaraivossasi kolkuttelee inha pirulainen; huono itsetunto. Tuijotat peilistä kaikkia mahdollisia epäkohtia vartalossasi, eikä mikään tunnu auttavan. Ihmisten ilmoille lähteminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, ja ahdistut jo etukäteen siitä, että kaikki muut tulevat varmasti huomaavat nämä samat kamalat asiat ja tuijottavat sinua järkyttyneenä.
Kuulostaako tutulta?

Tuollaisina hetkinä tulisi ystävien olla ympärilläsi. Faktahan on nimittäin se, että nämä negatiiviset ajatukset omasta ulkonäöstä ovat ns. oman mielen kepposia ja vääristymiä. Siinä samalla kun tämä negatiivisuuspirulainen löytää negatiivisia asioita toinen toisensa perään, peittyvät ne upeimmat näiden alle, etkä edes enää huomaa niitä.


Ystävät tietävät parhaiten. Mietipä vaikka ketä tahansa ystävääsi ja hänen ulkonäköään. Eikö mieleesi keräännykkin heti tämän tietyn ihmisen parhaimmat puolet? Kyllä.

Entä osaatko nimetä tämän saman ihmisen ulkonäön huonoja puolia? Ainakaan itseltäni se ei onnistu.


Jos et näe negatiivisia asioita muissa ihmisissä, miksi hekään näkisivät niitä sinussa? Jos et ole varma, mitkä ovat parhaimmat piirteesi, kysy niitä joltakin! Ulkopuolisen silmin asiat ovat realistisempia, eikä niissä ole oman mielen kepposien aiheuttamia lisiä mukana. Ainakin omalla kohdallani olen oppinut pitämään tietyistä piirteistäni juurikin siitä syystä, että olen kuullut niistä ystäviltäni kehuja. 

Kun siis seuraavan kerran tämä negatiivisuuspirulainen tuntuu ottavan vallan sinusta..
...muista, että sinä olet upea juuri sellaisena kuin olet. Kaikki piirteesi tekevät sinusta juuri sen mikä olet. 
..muista, että ihmisten erilaisuus on äärettömän kaunista.
..seiso peilin edessä niin kauan, kunnes löydät itsestäsi vähintään 5 parasta ulkonäöllistä piirrettä. Kirjaa ne tarvittaessa ylös päivämäärien kera. Muista kirjoittaa ylös myös ystäviltä saatuja kohteliaisuuksia. Niitä lukemalla muistat miten upea oletkaan.



Ja ihan puhtaasta mielenkiinnosta haluankin kysyä teiltä: Mitkä ovat parhaimmat ulkonäölliset piirteenne? Entä millaisiin asioihin kiinnitätte ensimmäisenä huomiota tuntemattomissa ihmisissä?


(Kuvat: Pinterest.com)

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Nuuhkin tuomet / Taivutan kaulaa / Edessäsi nauran / Kevyesti nousee askel

Juhlat muuttuvat vuosien varrella. Muistan varmasti aina sen tunteen kun kyyneleitä pidätellen lauloimme ala-asteen kevätjuhlassa varsin tutuksi tulleen laulun:

"On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa. 
Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa.
Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin.

Teille laulamme nyt näkemiin.

Turvallista matkaa me toivotamme näin.
On aika purjeet nostaa ylöspäin.
Turvallista matkaa aalloilla elämän kanssa hyvän ystävän."


Tuosta laulusta sen aina tiesi. On taas joku etappi elämässä saavutettu, ja nokka käännetään kohti uusia seikkailuja. Todistukset annettiin käteen suklaalevyn kera. Kotiin käveltiin haikeana ja mieli keveänä. Voi niitä aikoja! 


Kyamkista valmistuminen meni hieman ns. ohitseni. Se johtuu varmasti siitä, etten osallistunut koulun järjestämään juhlatilaisuuteen (koska pidin juhlat viikkoa myöhemmin). Lauantai aamuna en oikeastaan ollut vieläkään tajunnut mitä juhlitaan, vaikka olimme äidin kanssa edellisenä iltana hääräilleet keittiössä useita tunteja valmistaen ruokia ja herkkua juhlien seisovaan pöytään. Kun ensimmäiset vieraat saapuivat lauantaina kukkien kera halaamaan ja onnittelemaan, se tapahtui: Tajusin, että neljän vuoden opiskelut ovat nyt totta tosiaan päätöksessä, ja minulla on vihdoinkin ammatti. Todistuksessani lukee: "On oikeutettu käyttämään tutkintonimikettä: Muotoilija". Voin olla siitä pirun ylpeä, äidin sanoja lainaten.

Lauantai meni kaikin puolin loistavasti. Kelit suosivat ja istuimmekin oikeastaan koko iltapäivän ja illan terassilla nautiskellen virvokkeita ja hyviä ruokia. Ympärillä oli ystäviä, joiden kanssa naurettiin taas posket kipeinä. Yöllä kävelimme baariin kevein askelin. Kuinka rakastankaan kesäöitä!

Äidille äärettömän suuri kiitos kaikesta nähdystä vaivasta! Tuntuu, etten voi edes tarpeeksi kiittää.. Oli taas niin viimeisen päälle tehdyt ruuat ja herkut! Äiti ♥

Paras kakku ikinä! Valkosuklaamoussekakku, jossa oli raparperiraitoja ja mansikoita. NAM!

Tässä vaiheessa iltaa oltiinki jo vaihdettu sitten vähän rennompaa vaatetta ylle.



En todellakaan osannut odottaa tällaista lahjavuorta! Sain mm. kukkia, rahaa, punaviinin, pressopannun, sushilahjakortin, Flirt -kannun ja "Piirretään iloisia ihmisiä" -kirjan. Yksi mieleisimmistä lahjoista jäi nyt pois kuvasta: Sain äidiltä lahjaksi ompelukoneen! Nyt pääsen ompelemaan kaikenlaisia juttuja pitkästä aikaa, jipii!
Kamerassani ei juuri ollut muita kuvia juhlista. Nyt siis odottelen vielä mm. Anssin kameran kuvia, joissa varmasti näkyy myös enempi ihmisiä. 

Ja sitten muihin aiheisiin.
Olen pitkään haaveillut maximekosta, tai lähinnä siitä tunteesta, joka syntyy kun helmat hulmuavat kevyesti kesätuulessa. Tänään löysin mieleisen hameen, joka tosin on vyötäröltä hieman liian suuri. Ongelma korjaantui onneksi vyöllä! Nyt vaan venailemaan aurinkoisia päiviä, jolloin pääsen helmat hulmuten kesärientoihin! 


tiistai 12. kesäkuuta 2012

Lauantain sana: Onnenkyyneleet

Lauantaina olimme Kuopiossa häissä. Ne eivät olleet mitkä tahansa häät, vaan juhlat, joita olin malttamattomana odottanut siitä hetkestä lähtien, kun niistä ensimmäistä kertaa kuulin. Hyvä ystäväni, Minttu, kertoi tulevista häistä ruskalehtien keskellä. Vaikka pariskunta oli ollut jo jonkun aikaa kihloissa, tuli tämä ihana uutinen silti täysin puun takaa, positiivisella tavalla. Tiedättekö sen tunteen, kun menee aivan sanattomaksi sisällä myllertävästä onnellisuuden tunteesta? Se on hassu tunne.

Voitte varmaan myös kuvitella, kuinka hankalaa mun oli syksystä asti pitää tätä mieletöntä hääuutista salassa muilta! (Aviopari oli siis pyytänyt meitä Anssin kanssa kuvaamaan heidän viralliset hääkuvat ja tietenkin ikuistamaan myös itse juhlia.)

Kuukaudet vierivät onneksi melkoisella vauhdilla ja kesäkuu saapui nopeammin kuin uskoinkaan. Saavuimme perjantain ja lauantain välisenä yönä Kuopioon. Majoituimme 4 ihanan ihmisen kanssa tulevan avioparin kämpille, "kommuuniin" (pari yöpyi muualla häiden ajan). Hääaamu oli täynnä hulinaa. Joimme aamukahvia yhdessä keittiössä ja laittauduimme valmiiksi häitä varten. Meistä kai kukaan ei vielä ollut kunnolla edes tajunnut, mitä päivän aikana tulisi tapahtumaan. Kun saavuimme hääpaikalle porukalla, ja tekemään vielä viime hetken valmisteluja, se alkoi todella hahmottumaan. Kaikki oli niin kaunista! Katetut pöydät koristeineen, lahjapöytä, kukkaset... Niin tulevan avioparin näköisiä! Ja kun Minttu puki hääpukunsa ylle, me tytöt herkistyimme välittömästi. Kuinka kaunis morsian olikaan! 





Kuvasimme juhlapaikalla ensimmäiset viralliset hääkuvat, mutta koska keli oli liiankin aurinkoinen (kyllä!), päätimme jatkaa kuvaamista myöhemmin. (Jaoimme Anssin kanssa juhlien valokuvauksen seuraavanlaisesti: Anssi kuvasi viralliset hääkuvat ja minä toimin tällöin assistenttina. Lisäksi ikuistin juhlien tunnelmaa, yksityiskohtia ja vieraita.)


Kun ajoimme kirkolle, pihassa oli odottamassa jo monia autoja. Ihmiset ympärillä säteilivät onnellisuutta ympärilleen. Ei voinut kuin hymyillä, vaikka itikat söivätkin jalkojamme.

Riistaveden kirkko
Kirkkojen ovien avauduttua Minttu asteli yksin urkujen soidessa kohti alttaria. Onnenkyyneliä oli mahdoton tässä vaiheessa pidätellä. Lisäksi papin sanat olivat todella liikuttavia. Yritin tämän kaiken tunnemylläkän keskellä saada ikuistettua näitä unohtumattomia hetkiä kuviksi.


Kun pari oli vihitty, he astelivat kirkon ovista keskelle saippuakuplamerta. Onnenkyyneliä ja hymyä oli havaittavissa joka puolella. Tuore aviopari asteli somaan keltaiseen kuplaansa, jonka takalasin sydämessä luki "Rakkauskupla kestäköön!".


Juhlapaikalla ilta jatkui rennosti laaditun ohjelman parissa. Alkumaljat, ruokailu, kahvittelu, liikuttavia puheita ja unohtamatta tietenkään perinteisiä morsiuskimpun ja sukkanauhan heittoa. Taustalla soi kokoajan avioparin tyylistä musiikkia.

Oli liikuttavinta katsella tuoretta avioparia: Heistä huokuu ääretön rakkaus. Sellainen, jota on saduissa, ja josta kaikki salaa haaveilevat.


Myöhemmin myös loistava Wellu Rowaltz tuli esiintymään, ja me tytöt rokkasimme tanssilattiaa. Onnenkyyneliltä ei tietenkään voinut illallakaan välttyä: Wellu sai meidät tytöt viimeistään "With or without you" -biisin kohdalla itkemään onnesta. Meitä oli tanssilattialla monta tyttöä, tanssimme hitaita isossa halausrykelmässä ja kaikkien poskille virtasi onnenkyyneliä. Mieletön fiilis!

 Wellu Rowaltz ja Minttu 
Team Herkkikset & Punapäät! :') (Salla, Henna, Moona ja minä)

Sunnuntaina olo oli raukea ja onnellinen. Jaloissa oli satoja kutisevia hyttysen puremia, mutta ne eivät haitanneet. Onnistuneet juhlat jaksavat hymyilyttää vielä varmasti todella pitkään.

Minttu ja Mikko, kiitos vielä unohtumattomista juhlista! Te ootte ihanin, suloisin ja mielettömin pari!

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kiitos kaikille äänistä! On aina mielenkiintoista nähdä, millaisia asioita te mieluiten luette blogissani. Kysyn teiltä mielipidettä ja postausehdotuksia, sillä teiltä lukijoilta on useinkin saanut todella hyviä ideoita! (Jos siis joku kokee tämän "vinkumiseksi", niin pahoittelut.)

Äänestyksen tulokset olivat seuraavanlaiset:
















Jos et ehtinyt mukaan äänestykseen, voit kommentoida tähän postaukseen. Ideat ja palautteet ovat aina tervetulleita!

Nyt käyn lauantaisten hääkuvien kimppuun ja illalla alkaakin sitten työt. Palaillaan!
Mahtavaa viikon alkua kaikille!